Ilman sokeria ja vehnää


Jätä kommentti

Jatkuu toisaalla

Olemme sitä, mitä syömme, juomme ja ajattelemme. Jatketaan tästä blogissani www.lenitalehtonen.fi.

Olemme sitä, mitä syömme, juomme ja ajattelemme. Jatketaan tästä blogissani http://www.lenitalehtonen.fi.

Aloin heinäkuun 27. päivä kirjoittaa tätä blogia. Olin päätynyt kokeilemaan eloa ilman sokeria ja vehnää. Sokerilla en tarkoita hedelmien ja marjojen omaa sokeria. Silloin tällöin käytän myös hunajaa. Annoin itselleni lupauksen, ettei minun tarvitse olla ehdoton. Tekisin niin tai näin, kaikki on hyvin.

Päädyin kokeiluun, koska olin tilanteessa, jossa joko halusin makeaa tai söin sitä. Näihin liittyvät ajatukset pyörivät päässä ja ohjasivat toimintaani. En voinut antaa sen jatkua, sillä arvostan enemmän rauhaa ja vapautta.

Vapaus ei ole sitä, että saa syödä, juoda tai touhuta, mitä haluaa. Vapaudessa on kyse ennen kaikkea mielen vapaudesta ja rauhasta. Jos kaikessa on jotain hyvää, niin ehkä riippuvuudessa on se hyvä, että se on voimakas kutsu muutokseen. Oman orjuutensa saattaa alkaa nähdä selvemmin. Tällainen herätys voi tapahtua yhtä hyvin riippuvaiselle kuin hänen läheiselleenkin. Tulee se seinä vastaan. Vasta siinä pisteessä useimmat meistä ovat valmiita tunnustamaan, etten jaksa, etten halua tätä samaa, etteivät vanhat konstit toimi.

Minulle on tullut kokemuksen kautta hyvin selväksi, etten voi tehdä elämästäni makeaa syömällä. Yhtä heikko on onnistumisen todennäköisyys hyvän elämän saavuttamiseksi alkoholin tai minkä tahansa riippuvuuden sekä päähänpinttymän avulla. Jopa hyvän elämän tai onnellisuuden etsiminen voi olla sellainen.

Elämä ilman sokeria ja vehnää houkutti myös siksi, että olen tietoinen, etteivät ne ole minulle muutoinkaan hyväksi. Samoin tiesin, etteivät ne ole välttämättömiä, eivätkä estäisi herkullisen ruuan saantia ja syöntiä. Oivalsin, että luopumalla sokerista ja vehnästä saisin paljon enemmän tilalle. Enää jäi nähtäväksi, miten pärjään makeanhimon kanssa ja kykenenkö muuttamaan tapojani.

Olen edelleen sokeritta ja vehnättä. Kolme kuukautta tulee kohta täyteen! Hyvä minä! Päätin kuitenkin lopettaa tänne kirjoittamisen, sillä nyt ajattelen, että aiheesta on turha enää pitää erillistä blogia. Olin valinnut myös raskaan toteutustavan, kun yritin kirjoittaa joka päivä ja kirjata kaiken mitä söin. Ei oikein sovi minulle. Kirjoittaminen muuttui pakonomaisemmaksi ja minua harmitti, jos en ollut saanut uutta tekstiä aikaiseksi. Niinpä olen päättänyt jatkaa teemasta vanhassa blogissani www.lenitalehtonen.fi. Olen kirjoitellut siellä pitkään asioista, joiden koen liittyvän hyvinvointiin tavalla tai toisella. Tervetuloa sinne!

Otan mielelläni kavereita vastaan myös Facebookissa. Löydät minut sieltä omalla nimelläni. Lisäksi olen perustanut sinne sivustot nimellä Kiitollisuuden voima ja Kultaiset koiramme. Tervetuloa mukaan!

Toivottavasti tästä sivustosta oli sinulle hyötyä. En aio ainakaan tässä vaiheessa poistaa sitä, joten olemassa olevia juttuja pääsee katsomaan myöhemminkin, jos kiinnostusta on. Kiitos, että olit mukana. Kiitos jokaisesta kommentista sekä peukusta, joita olen täällä ja Facebookissa saanut. Toivon sinulle kaikkea hyvää! Toivon, että tapaamme muilla sivuillani tai jossain muualla ❤

Kiittäen

Lenita
www.lenitalehtonen.fi
Facebook:
Lenita Lehtonen
Kiitollisuuden voima
Kultaiset koiramme
gsm 050 345 1035
lenita.lehtonen@gmail.com


Jätä kommentti

Marjoja pakkaseen ventovieraan pensasaidasta

Soitan rivitaloasunnon ovikelloa iltapimeässä. Oven avaa nainen, jonka ilme on kysyvä. Alan puhua ”Hei, minun nimeni on Lenita Lehtonen. Teillä on tuossa takapihalla marja-aronia-aita. Tulin kysymään, että aiotteko poimia marjat kadun puolelta. Jos ette poimi niitä, minä teen sen mielelläni, jos teille sopii.” Nainen kertoo ettei aio kerätä marjoja ja saisin ilman muuta poimia ne. Kiittelin kovasti ja suosittelin tutustumaan tähän hienoon marjaan. Kerroin, että pakastetut marja-aroniat sopivat hyvin muun muassa raakapuuroon. Nähtäväksi jää poimiiko hän marjat pihan puolelta. Minä ryhdyin hommiin heti aamusta.

Marjat tuovat vaihtelua ruokavalioon. Niistä saa väriä ja makua. Ja kuten hyvin tiedämme, marjat ovat terveellisiä. Näin marjojen terveysvaikutuksia kuvataan Duodecimin sivuilla: Marjojen nauttiminen näyttäisi mm. alentavan verenpainetta ja kohentavan veren lipidiarvoja niillä, joilla on suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Monet marjat ovat erittäin hyviä C-vitamiinin lähteitä. Ravitsemustietokanta Finelin mukaan kolmestakymmenestä parhaasta C-vitamiinilähteestä viisi on marjoja. Marjat ovat myös hyviä kuidun lähteitä. Energiaa ne sisältävät hedelmiä vähemmän pienemmän tärkkelyspitoisuutensa vuoksi. Marjat poikkeavat muista hedelmistä ja kasviksista eniten suuren polyfenolipitoisuutensa vuoksi, minkä voi jo sinisen tai punaisen värin perusteella silmin havaita. Painoaan pudottavien kannattaa korvata nopeita hiilihydraatteja ja kovia rasvoja marjoilla, hedelmillä, yrteillä ja vihanneksilla.

Mitä marjoja syömme? Edellä mainitulla Duodecimin sivulla todetaan, että suomalaiset syövät marjoista eniten mansikoita, herukoita, mustikoita, puolukoita, lakkoja ja tyrniä. Myös ruusunmarjaa, marja-aroniaa ja variksenmarjaa käytetään, mutta huomattavasti vähemmän.

Marja-aronia jää usein poimimatta. Se on terveellistä syötävää, jota voi pakastaa ja kuivata.

Marja-aronia jää usein poimimatta. Se on terveellistä syötävää, jota voi pakastaa ja kuivata.

Marja-aroniaa on helppo poimia. Marjat ovat isoja, roskia tulee vähän ja marjat ovat piha-alueilla.

Marja-aroniaa on helppo poimia. Marjat ovat isoja, roskia tulee vähän ja marjat ovat piha-alueilla.

Vähän roskia, nopea pakastaa.

Vähän roskia, nopea pakastaa.

Marja-aronia maistuu nyt koirille. Sen sijaan mustikoista ne eivät enää innostu, vaikka söivät niitä vielä muutama viikko sitten innoissaan. Taitavat syödä marjoja silloin kun niiden maku on parhaimmillaan.

Marja-aronia maistuu nyt koirille. Sen sijaan mustikoista ne eivät enää innostu, vaikka söivät niitä vielä muutama viikko sitten innoissaan. Taitavat syödä marjoja silloin kun niiden maku on parhaimmillaan.

Kiitos naiselle, joka päästi minut poimimaan marjojaan. Kiitos itselleni, että uskalsin pyytää lupaa.

Kiitos naiselle, joka päästi minut poimimaan marjojaan. Kiitos itselleni, että uskalsin pyytää lupaa.


Jätä kommentti

Hoitavat kasvikset / 30. päivä

Nyt saa kotimaisia kasviksia edullisesti. Nämä maksoivat 4.40.

Nyt saa kotimaisia kasviksia edullisesti. Nämä maksoivat 4.40.

Minusta on selvä, että sillä on merkitystä, mitä ihminen suuhunsa laittaa. Ilokseni tämä on havaittu myös yhä useammissa tutkimuksissa. Toisaalta liian usein unohdetaan, että tutkimukset selvittävät aina tarkasti rajattua tutkijan eli ihmisen valitsemaa asiaa. Se tarkoittaa, että saadut vastaukset vastaavat vain tuohon valittuun kysymykseen.

Ihmisen elimistö on vielä niin suuri arvoitus ja ihme, että emme osaa kyseenalaistaa, huomioida ja tutkia kaikkia olennaisia asioita. Uskon, että muun muassa tästä syystä pitkät perinteet omaavilla intialaisella (ayurveda) ja kiinalaisella lääketieteellä on meille annettavaa.

Onneksi yhä useampi ”tavallinen lääkärikin” tuntuu puhuvan hyvän ruokavalion puolesta. Kuuntelin espanjalaista lääkäriä, joka antoi ihonhoitovinkkejä. Ensimmäisenä hän käsitteli auringonottamisen riskejä. Toisena hän mainitsi hyvän ravinnon ja kolmantena liikunnan merkityksen.

Aamiainen
Raakapuuro:
1,5 dl mustikoita
1 dl siemeniä
0,5 dl ruishiutaleita
1 banaani
Vettä

Lounas
Täysjyväriisiä
Höyrytettyä:
Lohta (valmistuu viidessä minuutissa), parsakaalia ja sipulia

Päivällinen
Suippokaalia oliiviöljyn ja sitruunan kera
Tomaatti
Paistinpannulla soijaa, riisiä, parskaalia, sipulia ja yksi muna.

Iltapala
Olen unohtanut merkitä muistiin….

Kiitoksen aiheita:
Kiitos kotimaisesta sadosta.
Kiitos kasvisten erilaisista mauista.
Kiitos kasvisten monenlaisista terveysvaikutuksista.
Kiitos, että tietämys kasvisten terveysvaikutuksista on lisääntynyt.

Meikäläisen pyttipannu. Pannulle oliiviöljyä ja sipulia. Vähän myöhemmin soijarouhetta, tilkka vettä ja parsakaalia. Lopuksi keitettyä riisiä sekä yksi kananmuna. Sisältö vaihtelee sen mukaan mitä kaapissa sattuu olemaan.

Meikäläisen pyttipannu. Pannulle oliiviöljyä ja sipulia. Vähän myöhemmin soijarouhetta, tilkka vettä ja parsakaalia. Lopuksi keitettyä riisiä sekä yksi kananmuna. Sisältö vaihtelee sen mukaan mitä kaapissa sattuu olemaan.


Jätä kommentti

Katosiko karkinhimo? / 29. päivä

Oivalsin eläneeni lähes kuukauden siinä uskossa, että on vain ajan kysymys, milloin makeanhimo iskee eli kamppailu alkaa. Pidin sitä itsestäänselvänä. Mahdoinko kenties jopa kaivata sitä? Ihmettelin kirjoituksissani, ettei vieläkään tee makeaa mieli. Miksi oletin, ettei luopuminen voi olla helppoa? Mistä päättelin, että sokerinhimo iskee taatusti? Voi olla, että se on huomenna täällä. Ehkä se on iäksi poissa.

Jospa eläisin hetki kerrallaan tämänkin asian kanssa. Tiedän sitä paitsi hyvin, että sen mitä tilaa, saattaa saada. Miksi siis tilata vaikeuksia? Menneisyyskö siellä itsestään muistuttelee? Pysyköön omassa lokerossaan.

Ihmisen omat uskomukset ja oletukset ovat turhan usein tiellä. Joku siellä ehkä suree puolestani. Kokee minun menettävän jotain suurta, jos en enää koskaan laittaisi suuhuni jäätelöä, suklaata tai pullaa. Ajatus tuntuu kummalliselta minustakin, mutta samaan aikaan kiehtovalta. Sen tiedän, että en tullut tänne ensi sijassa sokeria syömään, vaan olemaan itselleni uskollinen ja pitämään itsestäni huolta. Ehkä voin sitten antaa jotain muillekin. Taidan olla uuden seikkailun alussa.

Aamiainen
Raakapuuro mustikoista, banaanista siemenistä (1 dl), ruishiutaleista (1/2 dl)

Lounas
3 Kikhernepihviä (itse tehtyjä)
Täysjyväriisiä
Salaatti kaalista
Salaattiin kastikkeeksi sitruunaa, oliiviöljyä ja mausteita

Päivällinen
2 Kikhernepihviä
Riisiä
Olin unohtanut merkitä, millaisen salaatin tai mitä kasviksia söin.
1 ruisleipäviipale
Voita

Iltapala
1 ruisleipäviipale
1 paistettu kanamuna
Voita
1 porkkana
2 tomaattia

Kiitoksen aiheita:
Kiitos, että tykkään kovasti kasviruuista.
Kiitos herneistä ja linsseistä, joita ei tarvitse liotella.
Kiitos, että olen muistanut syödä useita kertoja päivässä.
Kiitos, että ruokien valmistus on tuntunut mukavalta.

23.8. ma

Kikhernepihvejä uuniin.  Hyvää!

Kikhernepihvejä uuniin. Hyvää!


Jätä kommentti

Hajamielinen ruuanlaittaja / 28. päivä

USA:ssa asuessani tuli syötyä tällaista tonnikalamajoneesisekoitusta useammin. Siellä seos tosin laitettiin vaalean leivän väliin ja majoneeksia oli paljon enemmän. Maukkaampaa tämä näin on.

USA:ssa asuessani tuli syötyä tällaista tonnikalamajoneesisekoitusta useammin. Siellä seos tosin laitettiin vaalean leivän väliin ja majoneeksia oli paljon enemmän. Maukkaampaa tämä näin on.

Olen hajamielinen ihminen. Se näkyy myös ruuanlaitossa ja opettaa ihanasti hyväksymään epätäydellisyyttä. Toisaalta se ruokkii myös luovuutta. Siis jopa hajamielisyydellä on hyvät puolensa.

Miksi asioiden tarvistisi mennä niin kuin ne ovat aina menneet? Tai miksi asioiden pitäisi mennä niin kuin minä olen ajatellut ja odottanut niiden menevän? Asiat menevät niin kuin menevät. Voin tietysti tehdä parhaani, mutta päästää sitten irti ja luoda uutta. Saan määritellä onnistumisen juuri niin kuin haluan.

Mitä väliä sillä on, että unohdin laittaa soijakastikkeeseen sipulia. Jos suola unohtuu ruuasta, niin voihan sen syödä ilmankin tai lisätä pöydässä. Ja sama kai sekin, jos unohdin ostaa elintarvikkeen, joka oli ostoslistalla. Hällä väliä silläkin, jos jo aloin laittaa ruokaa, eikä kaapista löydykään sitä, jonka muistelin siellä olevan.

(Tänään söin aika vähän vihanneksia, mutta peräti kaksi ja puoli banaania. Oho. No, kyllä se siitä tasaantuu.)

Aamiainen
Raakappuro mustikoista jne. perinteiseen malliin.

Lounas
Soijakastiketta, eilistä, lisäsin porkkanaa
Riisiä
Tomaattia
1 ruisleipäviipale
Voita

Välipala
1 banaani

Päiväällinen
2 Ruisleipäviipaletta
Päälle tonnikalamajoneesiseos:
1 purkki tonnikalaa
Majoneesia
Sipulia
Mustapippuria
1 tomaatti päälle siivuina

Jälkiruoka
1 kiivi
1/2 banaania
kermavaahtoa

Iltapala
2 porkkanaa

Kiitoksen aiheita:
Kiitos, että hajamielinenkin pärjää ruuanlaitossa.
Kiitos, että ruuanlaitto on armeliasta puuhaa.
Kiitos, että ruokalautasen voi rakentaa monenlaisista aineksista.
Kiitos, että mausteita voi lisätä jälkikäteen ja ilmankin voi syödä.

Eilinen soijatomaattikastike oli käynyt vähiin, joten jatkoin sitä porkkanalla.

Eilinen soijatomaattikastike oli käynyt vähiin, joten jatkoin sitä porkkanalla.

Yleensä en syö riisin tai perunan kanssa leipää.

Yleensä en syö riisin tai perunan kanssa leipää.


Jätä kommentti

Tunnesyömistä / 27. päivä

Tänä iltana olin jotenkin sekä henkisesti että fyysisesti normaalia väsyneempi ja levottomampi. Annoin noihin tunteisiin liittyneiden ajatusten tehdä valintoja puolestani, vaikka hyvin tiedän, ettei niistä ole minusta huolta pitämään. Tiedän tunteiden ja ajatusten vaihtuvan ja menevän ohi, mutta en kai sillä hetkellä jaksanut välittää siitäkään.

Kun ajatus ehdotti kauppaan menoa, minä menin. Ostin paahdettuja ja suolattuja manteleita. Söin melkein koko pussin, joka taisi olla 100 grammaa. Aika tuhtia tavaraa. Jatkoin syömistä vielä silloin, kun se ei tuntunut enää hyvältä. Jotenkin olin koukussa. En kuitenkaan joutunut minkäänlaiseen kiusaukseen makeiden suhteen.

Sain mielenkiintoisen ja harmittoman kokemuksen, josta oli kiva kirjoittaa. Mantelit ja pähkinät syön muuten normaalisti kuorellisina sekä naturelleina.

Lounas. Soijatomaattikastiketta ja höyrytettyjä vihanneksia sekä yksi ruisleipäviipale näiden lisäksi. Unohdin laittaa kasvisten päälle oliiviöljyä.

Lounas. Soijatomaattikastiketta ja höyrytettyjä vihanneksia sekä yksi ruisleipäviipale näiden lisäksi. Unohdin laittaa kasvisten päälle oliiviöljyä.

Aamiainen
Raakapuuroa (mustikat, banaani, 1 dl siemeniä, 1/2 dl ruishiutaleita, vettä)

Lounas
Soijarouhekastike:
Soijarouhetta, tomaattimurskaa, mausteita ja yrttejä sekä vettä.
Höyrytettyä kesäkurpitsaa,porkkanaa ja sipulia
1 ruisleipäviipale
Voita

Välipala
Banaani

Päivällinen
Soijarouhekastike
Salaatti:
Salaatinlehtiä
2 tomaattia
1/2 avokado
Salaattikastikkeeni

Iltapala
2 ruisleipää
Voita
Salaatinlehtiä
Tomaattia
Kurkkua
Aromisuolaa

Iltapala
Mustikoita
+
Paahdettuja ja suolattuja manteleita (yleensä syön naturelleja)

Kiitoksen aiheita
Kiitos, että tunteet ja ajatukset menevät ohi.
Kiitos, että ajatukset ovat vain ajatuksia.
Kiitos, että kaikki on hyvin, vaikka söisin mitä.
Kiitos, että olen tarjonnut tänäänkin keholleni hyvää ravintoa.


Jätä kommentti

Hyvää lapsille / 26. päivä

Mikä onni, että lapset ovat luontaisesti uteliaita ja innostuvia. Se antaa meille paljon mahdollisuuksia. Eiks oo ihan mun näköinen?

Mikä onni, että lapset ovat luontaisesti uteliaita ja innostuvia. Se antaa meille paljon mahdollisuuksia.Eiks oo ihan mun näköinen?

Nuori nauravainen ja auttavainen työkaverini söi itsensä lähes hengiltä. Kävely toimistolta 50 metrin päähän varastolle tuotti vaikeuksia. Jalat ottivat kiinni toisiinsa, kävely hengästytti ja välillä piti pitää paussia. Jokainen meistä kuuli, miten neiti avasi tämän tästä työpisteensä kaappeja ja naposteli herkkujaan. Naisen ollessa lapsi vanhemmat olivat tehneet kovasti töitä. Lapset olivat täyttäneet napansa lähinnä hampurilaisilla sekä makaroneilla ja niihin sekoitettavalla juustokastikkeella. Se oli halpaa, tuttua, helppoa ja hyvää ottaen huomioon lapsen kyvyn määritellä hyvä ruoka. (En tiedä, miten hänen lopulta kävi. Lääkäreiden mukaan paino enteili lyhyttä elämää.)

Kuulen kaupassa tämän tästä naisten kysyvän jopa aivan pieniltä lapsilta ”mitä haluat syödä?”. Olenpa kuullut kysyttävän pienokaiselta myös sitä, mitä isi haluaisi syödä. Naiset eivät tietenkään tarkoita tällä pahaa. Ehkä puhuvat vain muodon vuoksi. Joskus kuulen äänestä väsymyksen. Näyttää siltä, että he odottavat lapselta vastausta, ratkaisua.

Jos lapset saavat päättää mitä syövät, he syövät tutkimustenkin mukaan tuttuja ruokia, jotka ovat joko rasvaisia, makeita tai suolaisia. Lapset eivät voi mitenkään osata ottaa huomioon terveydellisiä näkökulmia. Eikä heidän voi olettaa ymmärtävän, että sellainen ruoka, jota he eivät koskaan ole maistaneet, olisi maukasta. Jos lapsi alkaa valita tai joutuu valitsemaan ruokansa taaperona, sen voi olettaa vaikuttavan myös hänen psyykkiseen ja ehkä sosiaaliseenkin kehitykseensä.

Ylipainoisia on turha syytellä itsekurin puutteesta. Syömisen mallit ovat usein syntyneet jo lapsuudessa. Sama saattaa ainakin osin koskea itsekuria. Koski tai ei, ei itsekurin puutekaan ole oikeutus toisen ihmisen alas painamiseen.

Kun vanhempi (tai kuka tahansa AIKUINEN) kantaa kotiin monipuolisia ruoka-aineksia ja antaa lapsen osallistua ruuan valmistukseen, saattaa halu maistaa lisääntyä. Pidän tärkeänä, että ruokaa saa jättää. Näin lapsi uskaltaa todennäköisemmin kokeilla kummallisia uusia hirvityksiä, jollaisina hän saattaa parsa- ja suippokaalejamme pitää. Ehkä voimme mennä mukaan mielikuvitustarinoihin ja niin innostaa lapsia. Opimme kenties itsekin jotain uutta. Kiristys ja uhkailu voivat olla hetkessä tehokkaita, mutta ne ovat keinoja, jotka samalla saattavat sulkea ja rikkoa pientä herkkää ihmistä. Se sijaan ilon kanssa leikkivät avoimuus, luovuus, yhteys ja monta muuta hyvää tyyppiä.

Jos joku meistä hakee lisäpisteitä lapsilta ruualla tai makeisilla, on hyvä aika tunnustaa virhe ja antaa se saman tien itselle anteeksi. Näin saamme mahdollisuuden miettiä muita keinoja, tehdä ja tarjota ruokaa kunnioituksella ja rakkaudella.

Näin söin:

Aamiainen
Raakapuuro: mustikoita, 1 pieni banaani, 1 dl siemeniä, ruishiutaleita

Lounas
Eilistä linssikeittoa

Päivällinen
Loput eilisestä linssikeitosta
1 ruisleipäviipaletta
Avokadolevitettä:
1/2 avokado haarukalla muusiksi
oliiviöljyä
Valkosipulia
Pippuria
Suolaa

Iltapala
1 ruisleipäviipale
Voita
1 banaani
Muutama manteli ja saksanpähkinä

Yöpala
Puolikas kurkku

Kiitoksen aiheita:
Kiitos, että lapset ovat uteliaita ja innostuvaisia.
Kiitos lasten vilkkaasta mielikuvituksesta.
Kiitos, että voimme aina tehdä uusia valintoja.
Kiitos, että olen saanut tarjoilla lapsille uusia makuja.
Kiitos, että olen tunnistanut tekemiäni lasten ruokailuihin liittyviä virheitäni.

20.8.